Taimien istutus on tärkeä vaihe metsänhoidossa, sillä se vaikuttaa suoraan tulevaan metsän kasvuun ja kehitykseen. Hyvin istutetut taimet tarjoavat hyvän lähtökohdan terveelle ja vahvalle metsälle. Jo ennen istutusvaihetta on huomiotava maaperän ravinteikkuus sekä mahdolliset riskitekijät, esimerkiksi hirvituhot, puulajia valittaessa. Yleisimmin käytetyt istutettavat puulajit ovat mänty, kuusi sekä rauduskoivu.
Taimien valinta
Ennen istutusta on tärkeää valita oikeat taimet omalle metsäalueelle. Taimien laatu ja soveltuvuus alueen olosuhteisiin vaikuttavat suuresti niiden selviytymiseen ja kasvuun. Taimien valintaan vaikuttavat esimerkiksi maaperän ravinteikkuus, ilmasto-olosuhteet sekä mahdolliset ulkoiset riskitekijät.
Taimien istutuksen istutusajankohta
Taimien istutusajankohta on tärkeä tekijä niiden menestymisen kannalta. Istutuskausi voidaan aloittaa, kun maaperä on sulanut ja maaperän lämpötila on kohonnut +8 asteeseen. Jäiseen maahan istutusta tulisi välttää, sillä puuntaimi ei saa tarvitsemaansa vettä tällöin maasta, mutta se haihduttaa omia vesivarastojaan. Tällöin taimikuolleisuus on erittäin korkea.
Istutus voidaan jakaa karkeasti kahteen ajankohtaan, kevät- ja syysistutukseen. Kevätistutuksessa suositaan männyn ja koivun istutusta. Kuusia on mahdollista istuttaa sekä kevät- että syysistutuksilla.
Kevätistutuksen hyötynä on taimen mahdollisuus käyttää koko kasvukausi hyödykseen, ja erityisesti hienojakoisilla mailla tulisi suosia kevätistutusta. Tällöin juuristo kerkeää ankkuroida taimen maahan ja syksyn mahdolliset routivatkelit eivät nosta taimea ylös istutuskohdasta.
Syysistutuksen hyvinä puolina ovat ilman ja maaperän riittävä kosteus.
Taimien istutustiheys
Istutustiheys määräytyy valittavan puulajin mukaan. Määrät vaihtelevat 1600-2200 rungosta per hehtaari. Istutustiheyden tarkastaminen ympyräkoealalla on helppoa. 4 metrin koealakepillä pyörähdetään 360° ja jokainen koealan sisään jäänyt taimi kerrotaan 200, jolloin saadaan lopputulos.
Esimerkiksi 10 istutettua puuntaimea koealalla X 200, jolloin tulokseksi saadaan 2000 tainta hehtaarilla.
Riittävällä tiheydellä varmistetaan, että kasvatettavaa puustoa on mahdollisista taimikuolemista huolimatta alueella riittävästi. Mahdollisten hyönteistuhojen välttämiseksi tulevaisuudessa erityisesti kuusen istutusalueella havupuiden osuutta on alennettu ja täydentävät lehtipuut kasvatetaan siemensyntyisistä hies- ja rauduskoivun taimista.
Taimien istutustekniikka
Oikea istutustekniikka varmistaa taimien hyvän juurtumisen ja kasvun. Mikäli maanmuokkauksena on käytetty mätästystä, istutetaan taimi mättääseen. Mättään tarkoituksena on paljastaa taimelle ravinnerikasta kivennäismaata. Lisäksi mätäs nostaa taimea hieman maanpinnasta ylemmäs, jolloin mätäs varastoi auringon lämpöä. Maanpinnan yläpuolella taimi on myös paremmin turvassa mahdolliselta heinittymiseltä ja muulta pintakasvillisuudelta. Muokattuun maahan istutetut taimet ovat myös paremmin suojassa tukkimiehentäiltä.
Istutuksessa on huolehdittava, että taimet istutetaan riittävän syvälle.
Mikäli uudistaminen tehdään kylvämällä, käytetään niin kutsuttua äestä. Äes rikkoo kevyesti maanpintaa paljastaen kivennäismaata. Kylvö tehdään äkeen tekemälle muokkausjäljelle.
Taimien istutuksen jälkihoito
Istutustyön jälkeen on suotavaa seurata istutettujen taimien kuntoa. Mikäli taimikuolleisuutta on runsaasti, tulisi pohtia mahdollista täydennysistutusta. Jos alueella on luontaisesti syntynyttä taimiainesta, voidaan sitä käyttää paikkaamaan tiheyksiä.
Mikäli istutusalue on runsaasti heinittyvää, on seuraava työvaihe heinäys. Mikäli heinäsystä ei suoriteta, kaatuvat ne syksyllä taimien päälle. Yhdessä lumen kanssa taimituhot ovat mahdollisia, ja lisäksi heinien varjoon jääneet taimet eivät pysty käyttämään koko kasvupotentiaalia.
Jokaista istutustyömaata koskeva välttämätön työvaihe on varhaisperkaus, joka suoritetaan noin 3-6 vuotta istutuksesta.
